Wednesday, September 15, 2010
Bloglines lopettaa
Voihan kurjuus. Bloglines lopettaa. Mitäs kautta mä nyt tästä eteenpäin seuraan lemppariblogejani? Blogilistaan en palaa, kun tykkään ulkomaisiakin blogeja seurailla. Jos jollain kanssabloggaajalla on hyviä ideoita, niitä saa kertoa kommenttilaatikossa.
Saturday, August 21, 2010
Hartiakipuja
Au, au, au. Töihin paluun jälkeen vanha selkävaiva on taas vaivannut ja pahentunut. Valitettavasti se haittaa myös neulomista ja virkkaamista, kun lavan takaa kiristää ja koko niska jumiutuu. Koska en halua jättää rakasta käsityöharrastustani ihan näin nuorena (ja koska kai siellä toimistotöissäkin pitäisi jaksaa istua vielä muutama vuosikymmen), on kai syytä tehdä vähän elämäntaparemonttia. On pakko jättää neulomista vähän vähemmälle ja lisätä jumppailun ja uimisen määrää. Luultavasti tämä blogi jatkaa (edelleen) hiljaiseloaan tämän myötä ja neuletyöt valmistuu erittäin hitaasti jos silloinkaan.
Keravan opiston neulekurssille sentään ilmoittauduin; eiköhän sitä nyt parin viikon välein silti pysty yhden illan keskittymään neulomiseenkin. Eikä fysioterapeuttikaan käskenyt minua kokonaan luopumaan rakkaimmasta harrastuksestani.
Keravan opiston neulekurssille sentään ilmoittauduin; eiköhän sitä nyt parin viikon välein silti pysty yhden illan keskittymään neulomiseenkin. Eikä fysioterapeuttikaan käskenyt minua kokonaan luopumaan rakkaimmasta harrastuksestani.
Tuesday, August 3, 2010
Lomaraportti
Loma loppui viikko sitten, joten nyt jaksaa jo kirjottaa lomaraportin.
Kesällä ei ole valmistunut mitään neulottua. Moni työ kyllä edistyi kesän aikana vähän, joten ehkä niistä joku valmistuu tässä alkusyksystä. Kesällä sentään ompelin yhden hameen (jota pidinkin jonkun verran, mutta jota nyt pitäisi vielä vähän fiksata ennen kuin voi kuvata). Lisäksi olen tuhlannut... eikun siis sijoittanut jonkin verran rahaa käsityötarvikkeisiin. Ostin muun muassa piilovetoketjupaininjalan (ymmärsin hameen myötä piilovetoketjujen ompelun salat ja intouduin ostamaan ihan oman paininjalan niitä varten!), päärmepaininjalan, puolia, lisää neliskulmaisia puikkoja, sekalaisia ompelutarvikkeita sekä tietysti matkamuistoja:
Imatra:
Joensuu:
Kotka:
Tallinna:
Kiertelimme siis pitkin Suomea lomalla; osin sukulaisten luona osin muuten vaan. Virkkukoukkusen puotiin satuimme ihan sattumalta. Pienempään pussiin muuttavat virkkuukoukkuni, isompi on käytössä toalettilaukkuna lyhyehköillä reissuilla. Käsityövakkaa olin jo talvella kuolannut ikkunoiden takaa, joten sinne suunnistin nyt tarkoituksella sellaiseen aikaan, että se oli auki.
Kotkassa höpötimme äidin kanssa käsitöistä ja kun rupesin kadehtimaan äidin puikkomittaa, kun siinä on myös mallitilkun mittaukseen soveltuva kurkistusaukko, äiti antoi mitan minulle. (Sanoi itse käyvänsä ostamassa uuden - kyseessä on Novitan puikkomitta, joita löytynee helposti.) Tässä mallitilkkuaukko on 5 cm leveä ja samankorkuinen. Sopii paremmin minulle kuin 10x10 cm mallitilkkukehikot. Äiti antoi minulle myös ensimmäiset itse kutomansa sukat. Kiitos, äiti! :) Alan pitää niitä, kunhan säät vähän viilenevät. Harvoin neuloja itse saa käsinkudottuja sukkia keneltäkään.
Tallinnaan olin houkutellut kavereita mukaani päästäkseni vihdoin käymään Karnaluksissa. Kaksi ei-niin-käsityöintoista ystävääni intoutuivat kaupasta melkein enemmän kuin minä ja minun ostoskorini ei ollutkaan meidän kolmen koreista kallein! Täytyy kyllä sanoa, että Karnaluksiin ei todellakaan vahingossa eksy! Ensin harhaillaan kauemmas kaupungin keskustasta, oikean osoitteen löydyttyä arvotaan useammasta rappukäytävästä ja lopulta bongataan käytävän seinältä opaste, jossa kerrotaan, missä kerroksessa kauppa on. Kaupan ovella pitää vielä soittaa ovikelloa päästäkseen sisään! No, onneksi kauppa oli kaiken vaivan arvoinen. Sain kyllä aika hyvin hillittyä itseni (kuvissa on kaikki ostokseni Karnaluksista 27:ää nappia lukuunottamatta), kun noita neulomattomia lankoja on niin paljon kaapeissa. Ostin suhteellisen pienen määrän tavaraa, eli tuon saa melko helposti piilotettua kaappien kätköihin. ;) Saa nähdä, kirjonko oikeasti koskaan mitään, koska eihän tuollaista määrää ohutta helmilankaa kukaan kai jaksa virkatakaan... Kirjomisinnostuksen varalta ostin siis tuon kirjontakehyksenkin.
No, syksy tulee ja toivottavasti käsityötkin taas jaksavat innostaa. Ainakin odotan jo innolla Keravan opiston neuleiltoja, joissa kävin viime kevään. Saiskohan kevään kurssilla aloitetut työt vihdoin valmiiksi ennen syksyn kurssin alkua?
P.S. Värit ovat kuvissa mitä sattuu. Otin kuvat jo joku aika sitten erittäin kirkkaana päivänä parvekkeella. Oikeasti nuo turkoosit ovat nätin värisiä. Pinkki "Hit"-lanka sen sijaan on oikeastikin tosi räikeää. :)
Kesällä ei ole valmistunut mitään neulottua. Moni työ kyllä edistyi kesän aikana vähän, joten ehkä niistä joku valmistuu tässä alkusyksystä. Kesällä sentään ompelin yhden hameen (jota pidinkin jonkun verran, mutta jota nyt pitäisi vielä vähän fiksata ennen kuin voi kuvata). Lisäksi olen tuhlannut... eikun siis sijoittanut jonkin verran rahaa käsityötarvikkeisiin. Ostin muun muassa piilovetoketjupaininjalan (ymmärsin hameen myötä piilovetoketjujen ompelun salat ja intouduin ostamaan ihan oman paininjalan niitä varten!), päärmepaininjalan, puolia, lisää neliskulmaisia puikkoja, sekalaisia ompelutarvikkeita sekä tietysti matkamuistoja:
Imatra:
Joensuu:
Kotka:
Tallinna:
Kiertelimme siis pitkin Suomea lomalla; osin sukulaisten luona osin muuten vaan. Virkkukoukkusen puotiin satuimme ihan sattumalta. Pienempään pussiin muuttavat virkkuukoukkuni, isompi on käytössä toalettilaukkuna lyhyehköillä reissuilla. Käsityövakkaa olin jo talvella kuolannut ikkunoiden takaa, joten sinne suunnistin nyt tarkoituksella sellaiseen aikaan, että se oli auki.
Kotkassa höpötimme äidin kanssa käsitöistä ja kun rupesin kadehtimaan äidin puikkomittaa, kun siinä on myös mallitilkun mittaukseen soveltuva kurkistusaukko, äiti antoi mitan minulle. (Sanoi itse käyvänsä ostamassa uuden - kyseessä on Novitan puikkomitta, joita löytynee helposti.) Tässä mallitilkkuaukko on 5 cm leveä ja samankorkuinen. Sopii paremmin minulle kuin 10x10 cm mallitilkkukehikot. Äiti antoi minulle myös ensimmäiset itse kutomansa sukat. Kiitos, äiti! :) Alan pitää niitä, kunhan säät vähän viilenevät. Harvoin neuloja itse saa käsinkudottuja sukkia keneltäkään.
Tallinnaan olin houkutellut kavereita mukaani päästäkseni vihdoin käymään Karnaluksissa. Kaksi ei-niin-käsityöintoista ystävääni intoutuivat kaupasta melkein enemmän kuin minä ja minun ostoskorini ei ollutkaan meidän kolmen koreista kallein! Täytyy kyllä sanoa, että Karnaluksiin ei todellakaan vahingossa eksy! Ensin harhaillaan kauemmas kaupungin keskustasta, oikean osoitteen löydyttyä arvotaan useammasta rappukäytävästä ja lopulta bongataan käytävän seinältä opaste, jossa kerrotaan, missä kerroksessa kauppa on. Kaupan ovella pitää vielä soittaa ovikelloa päästäkseen sisään! No, onneksi kauppa oli kaiken vaivan arvoinen. Sain kyllä aika hyvin hillittyä itseni (kuvissa on kaikki ostokseni Karnaluksista 27:ää nappia lukuunottamatta), kun noita neulomattomia lankoja on niin paljon kaapeissa. Ostin suhteellisen pienen määrän tavaraa, eli tuon saa melko helposti piilotettua kaappien kätköihin. ;) Saa nähdä, kirjonko oikeasti koskaan mitään, koska eihän tuollaista määrää ohutta helmilankaa kukaan kai jaksa virkatakaan... Kirjomisinnostuksen varalta ostin siis tuon kirjontakehyksenkin.
No, syksy tulee ja toivottavasti käsityötkin taas jaksavat innostaa. Ainakin odotan jo innolla Keravan opiston neuleiltoja, joissa kävin viime kevään. Saiskohan kevään kurssilla aloitetut työt vihdoin valmiiksi ennen syksyn kurssin alkua?
P.S. Värit ovat kuvissa mitä sattuu. Otin kuvat jo joku aika sitten erittäin kirkkaana päivänä parvekkeella. Oikeasti nuo turkoosit ovat nätin värisiä. Pinkki "Hit"-lanka sen sijaan on oikeastikin tosi räikeää. :)
Sunday, April 25, 2010
Hiirenharmaat sukat
Halusin testata kädentaitomessuilta ostamiani neliskulmaisia neulepuikkoja (koko 3,75 mm, joka kuulemma vastaa n. 0,5 mm pienempiä pyöreitä puikkoja). Tein siis itselleni sukat:
Puikot: 3,75 mm neliskulmaiset puikot
Lanka: Gjestal Janne (85% villaa, 15% nylonia)
(lankaa kului 85 g)
(Ravelry)
Ohjetta ei ollut. Hyödynsin kyllä Kyllikki Mitrosen ja Liia Vilkkumaan kirjaa Sukkasillaan sekä Lesley Stanfieldin Kauneimmat neulemallit -kirjaa (alkuteos: The New Knitting Stitch Library, suom. Anna Salo). Jälkimmäisestä mallineule 13 pääsi koristamaan sukkien pintaa:
En tehnyt tällä kertaa vahvistettua kantapäätä ja kokeilin ekaa kertaa nauhakavennusta aikuisten sukkiin. Silmukointiohjeetkin piti luntata Debbie Stollerin neulontakirjasta.
Sukista tuli vähän turhan paksut ja vähän turhan tiukat, mutta ehkä ne käytössä ohenee ja löystyy? :) Eiköhän niitä tule kuitenkin käytettyä. Lanka ja puikot sinänsä sopivat minun käsialallani toisilleen hyvin. Käytössä neliskulmaiset puikot olivat ihan hyvät (en huomannut mitään suurta eroa pyöreisiin), mutta ehkä vähän painavat. Voi kyllä olla, että ne vaan tuntuivat minusta painavilta, kun olen viime aikoina tikuttanut puisilla pyöröpuikoilla ja 2 mm:n sukkapuikoilla (argh, ne sukat ei valmistu ikinä!). Voisin kyllä kokeilla ostaa ohuemmille sukkalangoille sopivamman kokoiset neliskulmaiset puikot...
Kuvat on ottanut mieheni (vaikka viimeinen kuva onkin käännetty väärinpäin). Mallina poseeraan itse.
(Edit: Latasin enemmänkin kuvia tänään ja tallensin tietoja Ravelryyn, mutta nyt en enää jaksa blogata enempää. Uteliaat vilkuilkoot Ravelryä tai Flickriä).
Puikot: 3,75 mm neliskulmaiset puikot
Lanka: Gjestal Janne (85% villaa, 15% nylonia)
(lankaa kului 85 g)
(Ravelry)
Ohjetta ei ollut. Hyödynsin kyllä Kyllikki Mitrosen ja Liia Vilkkumaan kirjaa Sukkasillaan sekä Lesley Stanfieldin Kauneimmat neulemallit -kirjaa (alkuteos: The New Knitting Stitch Library, suom. Anna Salo). Jälkimmäisestä mallineule 13 pääsi koristamaan sukkien pintaa:
En tehnyt tällä kertaa vahvistettua kantapäätä ja kokeilin ekaa kertaa nauhakavennusta aikuisten sukkiin. Silmukointiohjeetkin piti luntata Debbie Stollerin neulontakirjasta.
Sukista tuli vähän turhan paksut ja vähän turhan tiukat, mutta ehkä ne käytössä ohenee ja löystyy? :) Eiköhän niitä tule kuitenkin käytettyä. Lanka ja puikot sinänsä sopivat minun käsialallani toisilleen hyvin. Käytössä neliskulmaiset puikot olivat ihan hyvät (en huomannut mitään suurta eroa pyöreisiin), mutta ehkä vähän painavat. Voi kyllä olla, että ne vaan tuntuivat minusta painavilta, kun olen viime aikoina tikuttanut puisilla pyöröpuikoilla ja 2 mm:n sukkapuikoilla (argh, ne sukat ei valmistu ikinä!). Voisin kyllä kokeilla ostaa ohuemmille sukkalangoille sopivamman kokoiset neliskulmaiset puikot...
Kuvat on ottanut mieheni (vaikka viimeinen kuva onkin käännetty väärinpäin). Mallina poseeraan itse.
(Edit: Latasin enemmänkin kuvia tänään ja tallensin tietoja Ravelryyn, mutta nyt en enää jaksa blogata enempää. Uteliaat vilkuilkoot Ravelryä tai Flickriä).
Kirjanmerkkejä
Kun koukkutilaukseni oli tullut perille, halusin testata 1,5 mm:n Clover soft touch ergonomista koukkuani. Löysin netistä kivan ohjeen, ja tässä tulos:
Kukkaosa lähempää:
Ohje: Jim Syl's Flower bookmark
Koukku: 1,5 mm
Lanka: DMC helmilanka 8 (punakirjava)
(Ravelry)
Malli oli kiva virkata ja koukkuni toimi kuin unelma. :) Kuvista kiitos aviomiehelleni. :)
Tässä vielä toinen tänä talvena virkkaamani kirjanmerkki.
Ravelryyn en enää edes viitsi laittaa, olen tehnyt samannäköisiä jo niin monta. Ohje: Fan Bookmark by Crochetroo
Kukkaosa lähempää:
Ohje: Jim Syl's Flower bookmark
Koukku: 1,5 mm
Lanka: DMC helmilanka 8 (punakirjava)
(Ravelry)
Malli oli kiva virkata ja koukkuni toimi kuin unelma. :) Kuvista kiitos aviomiehelleni. :)
Tässä vielä toinen tänä talvena virkkaamani kirjanmerkki.
Ravelryyn en enää edes viitsi laittaa, olen tehnyt samannäköisiä jo niin monta. Ohje: Fan Bookmark by Crochetroo
Viimeistelemättömien viimeistelyviikot
Nurkissa lojuu käsittämätön määrä viimeistelemättömiä töitä. Muuten valmiita mutta saumat on ompelematta, langanpäät päättelemättä, pingotus tekemättä, täytteet laittamatta tai jotain muuta pientä on vielä kesken. Neulominen tai virkkaaminen on saatu loppuun ja siihenpä se työ sitten on jäänytkin. Päätin, että on aika tehdä niille jotain. Varsinkin muutama amigurumi on marinoitunut puolivalmiina ilman täytteitä todella kauan.
Toinen kasa löytyi sekalaisia "jätelappuja". Kaikenmaailman kokeiluja, joista ei tullutkaan kokonaista työtä, mallitilkkuja neuleista, jotka on jo ajat sitten lahjoitettu maailmalle ym. Niillekin voisi tehdä jotain.
Niinpä päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja viimeistellä työni. Aloitin eilen. Yhdestä liskokokeilusta ja mallitilkusta (höystettynä parilla uudella neulotulla kerroksella) tuli neulegraffiti, jonka aion viedä Keravan käsintaitajien neulegraffitinäyttelyyn Allin Tallin pihamaalle (Paasikivenkatu 9). Ohjeistus oli, että työt kiinnitetään viikosta 21 alkaen eli toukokuun 24. pvä alkaen, viimeistään 29.5. Tänään kyllä kuulin, että jokunen työ siellä pihalla jo on. Ajattelin ehkä tehdä lisää neulegraffiteja näistä sekalaisista jämätilkuistani ja vien ne sitten kaikki varmaan samalla kertaa. Samoin kuvia otan ja julkaisen vasta, kun graffitit on kiinnitetty paikoilleen.
Eilen sain myös pääteltyä Moebius-huivini, joka on ollut tekeillä useamman vuoden, joista viimeisen vuoden muuten valmiina, mutta langanpäät päättelemättä. Seiskaveikka oli tästä marinoimisesta muovipusseissa ilmeisesti jotenkin tykännyt kyttyrää, kun Moebius tuntui ihan karhealta ja jotenkin kuivalta. Päätin pestä sen pesukoneessa, ja katsoa, tuntuuko sitten paremmalta. Kuvia tästä onnettoman oudosta tekeleestä siis myöhemmin.
Lisäksi päättelin nämä tossut. Ne on vielä huovuttamatta:
Saa nähdä, miten pienet niistä tulee, kun eivät ne nytkään jalkohini järin suuret ole. Saksien pituus on n. 13 cm ja tossujen n. 24,5 cm.
Toinen kasa löytyi sekalaisia "jätelappuja". Kaikenmaailman kokeiluja, joista ei tullutkaan kokonaista työtä, mallitilkkuja neuleista, jotka on jo ajat sitten lahjoitettu maailmalle ym. Niillekin voisi tehdä jotain.
Niinpä päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja viimeistellä työni. Aloitin eilen. Yhdestä liskokokeilusta ja mallitilkusta (höystettynä parilla uudella neulotulla kerroksella) tuli neulegraffiti, jonka aion viedä Keravan käsintaitajien neulegraffitinäyttelyyn Allin Tallin pihamaalle (Paasikivenkatu 9). Ohjeistus oli, että työt kiinnitetään viikosta 21 alkaen eli toukokuun 24. pvä alkaen, viimeistään 29.5. Tänään kyllä kuulin, että jokunen työ siellä pihalla jo on. Ajattelin ehkä tehdä lisää neulegraffiteja näistä sekalaisista jämätilkuistani ja vien ne sitten kaikki varmaan samalla kertaa. Samoin kuvia otan ja julkaisen vasta, kun graffitit on kiinnitetty paikoilleen.
Eilen sain myös pääteltyä Moebius-huivini, joka on ollut tekeillä useamman vuoden, joista viimeisen vuoden muuten valmiina, mutta langanpäät päättelemättä. Seiskaveikka oli tästä marinoimisesta muovipusseissa ilmeisesti jotenkin tykännyt kyttyrää, kun Moebius tuntui ihan karhealta ja jotenkin kuivalta. Päätin pestä sen pesukoneessa, ja katsoa, tuntuuko sitten paremmalta. Kuvia tästä onnettoman oudosta tekeleestä siis myöhemmin.
Lisäksi päättelin nämä tossut. Ne on vielä huovuttamatta:
Saa nähdä, miten pienet niistä tulee, kun eivät ne nytkään jalkohini järin suuret ole. Saksien pituus on n. 13 cm ja tossujen n. 24,5 cm.
Friday, March 19, 2010
Lisää koukkuja - kerää koko sarja!
Piti testata pari viikkoa sitten kädentaitomessuilta ostettua 2 mm:n koukkua. Varastossa oli hopeanharmaata DMC Petra virkkuulankaa, ja kirjastosta lainatussa lehdessä just niin nätti hopeisen pitsiliinan ohje. Mä en ymmärrä, mikä siinä on, että en halua käyttää pitsiliinoja kotonani, mutta niitten virkkaaminen kiehtoo. :o No, 2 mm:n ergonominen Clover Soft touch -koukku ja mahtava virkkuulanka yhdessä on lyömätön yhdistelmä. Liina syntyi tuosta noin vaan. (Jos joku vielä päättelisi langanpäät ja pingottaisi ja valokuvaisi liinan, sen voisi esitellä sitten täällä blogissakin.) Totesin, että nuo ergonomiset koukut on sitä parempia suhteessa muihin koukkuihin, mitä ohuemmaksi lanka (ja koukku) käyvät. On niin hyvä pitää kiinni.
Tajusin kyllä käsityömessujen jälkeen, että eihän mulla edes ole aiemmin ollut ihan sentään 1,0 mm:n koukkua. No, nyt on. Pienin tätä ennen on ollut 1,25 mm ja sitäkään en ole kovin usein käyttänyt, mutta joskus sentään. Välikokoja ei kuitenkaan messuilta löytynyt, joten tänään metsästin niitä pitkin internettiä. Haussa olivat koot 1,25 mm, 1,5 mm ja 1,75 mm. Kiitos Ravelryn Finnish Knitters -ryhmän nettilankakauppojen listauksen, löysin muutamankin paikan, joista näitä Cloverin Soft touch -koukkujen pieniä välikokoja sai: Get knitted, Ewas sockenwolle ja Stash Fine Yarns. (Poppelista olisi saanut myös, mutta yksi olennainen välikoko puuttui ainakin tällä hetkellä.) Päädyin tilaamaan Stash Fine yardsilta. Mukaan tarttui myös koko 5,5 mm, joka näytti puuttuvan kokoelmistani myös. Pitäkää vaan minua pöhkönä, mutta koko sarja koukkukokoja, joita ehkä joskus saatan tarvita, oli vain saatava. Nää on niin hyviä! Olen myynyt sieluni näille! Muutenkin tykkään Cloverin käsityötarvikkeista. Enkä edes saa rahaa jatkuvasta mainostamisesta. Nyt sitten odotellaan postia Iso-Britanniasta. :)
Tajusin kyllä käsityömessujen jälkeen, että eihän mulla edes ole aiemmin ollut ihan sentään 1,0 mm:n koukkua. No, nyt on. Pienin tätä ennen on ollut 1,25 mm ja sitäkään en ole kovin usein käyttänyt, mutta joskus sentään. Välikokoja ei kuitenkaan messuilta löytynyt, joten tänään metsästin niitä pitkin internettiä. Haussa olivat koot 1,25 mm, 1,5 mm ja 1,75 mm. Kiitos Ravelryn Finnish Knitters -ryhmän nettilankakauppojen listauksen, löysin muutamankin paikan, joista näitä Cloverin Soft touch -koukkujen pieniä välikokoja sai: Get knitted, Ewas sockenwolle ja Stash Fine Yarns. (Poppelista olisi saanut myös, mutta yksi olennainen välikoko puuttui ainakin tällä hetkellä.) Päädyin tilaamaan Stash Fine yardsilta. Mukaan tarttui myös koko 5,5 mm, joka näytti puuttuvan kokoelmistani myös. Pitäkää vaan minua pöhkönä, mutta koko sarja koukkukokoja, joita ehkä joskus saatan tarvita, oli vain saatava. Nää on niin hyviä! Olen myynyt sieluni näille! Muutenkin tykkään Cloverin käsityötarvikkeista. Enkä edes saa rahaa jatkuvasta mainostamisesta. Nyt sitten odotellaan postia Iso-Britanniasta. :)
Monday, March 8, 2010
Alkuja
Huomenna on taas se kauan (kaksi viikkoa) odotettu ilta, joka on pyhitetty käsitöille hyvässä seurassa. Ilmoittauduin täksi kevääksi mukaan Keravan opiston neule- ja virkkauskurssille, joka on noin joka toinen tiistai. Se on aina viikon kohokohta. Olen oppinut mm. dominoneuletta ja viime viikolla opeteltiin kiinteillä ketjusilmukoilla virkkaamista. Tästä tulee lapanen:
Lanka on Tallinnasta näemmä jo kaksi vuotta sitten ostettua BBB Tratto -lankaa. Koostumus 53 % merinovillaa ja 47% polyamidia. Kutosen koukulla olen tätä virkkaillut. On muuten vaikeaa tuo kiinteillä ketjusilmukoilla virkkaaminen. Vaikka pinnasta tulee tosi tiivis ja lapasesta joustamaton, virkata pitää niin löysää kuin vain suinkin osaa, muuten koukku ei mene seuraavalla kerroksella silmukoista läpi. Lapasen alussa en osannut tehdä tarpeeksi löysää, ja tätä oli hankala tehdä. Vähitellen löysempään käsialaan vähän jo tottui, mutta saa siihen tosissaan tällainen amigurumivirkkaaja keskittyä.
Peukalonreikä tuli tässä turhan ylös. Varsi on nyt todella pitkä ja koska alussa virkkasin tiukempaa, on varsi aika kapea eikä mahdu mukavasti ranteen ympäri. Meinasin purkaa, mutta kuten kurssiohjaaja viimeksi varoitti, sepä ei onnistunutkaan. No, pitää vaan tehdä tämä loppuun, kai sitä jotenkin saa sitten käytettyäkin.
Väri on muuten jokseenkin vaaleampaa kuin miltä kuvassa näyttää. En oikein osaa kuvata, enkä myöskään säätää värejä koneella. Pitäisi ehkä joskus opetella.
Ainoa huono puoli tuossa kurssissa on se, että tulee aloitettua enemmän töitä kuin ehtii tehdä valmiiksi asti (kun siis kaikkea muuta on jo ennen kurssiakin ollut kesken). Dominoneuleella tehdyistä palatossuista on yksi valmiina. Näistä lapasista ei vielä ensimmäinenkään. Yritän nyt kuitenkin saada ainakin nämä lapaset vielä tänä talvena tehtyä. Jos ehdin saada lapasparin tämän kuun aikana valmiiksi, voisin vaikka osallistua sillä Virkkaa vihreää -tempaukseen.
Huomenna aloitetaan taas jotain uutta: kurssiohjelmassa on haarukkapitsin virkkaamista. Enpä muistanut kysyä, millaista lankaa kannattaisi ottaa mukaan ja mitä on tarkoitus tehdä. Villi veikkaus tietysti voisi olla ottaa jotain ohuehkoa lankaa ja olettaa, että siitä tehdään joku huivi tms. Pitsihaarukka sentään on. Äiti antoi minulle edesmenneen isoäidin vanhan pitsihaarukan lainaksi, kun kuuli, että sellaiselle olisi tarvetta. Innolla odotan jo huomista.
Lanka on Tallinnasta näemmä jo kaksi vuotta sitten ostettua BBB Tratto -lankaa. Koostumus 53 % merinovillaa ja 47% polyamidia. Kutosen koukulla olen tätä virkkaillut. On muuten vaikeaa tuo kiinteillä ketjusilmukoilla virkkaaminen. Vaikka pinnasta tulee tosi tiivis ja lapasesta joustamaton, virkata pitää niin löysää kuin vain suinkin osaa, muuten koukku ei mene seuraavalla kerroksella silmukoista läpi. Lapasen alussa en osannut tehdä tarpeeksi löysää, ja tätä oli hankala tehdä. Vähitellen löysempään käsialaan vähän jo tottui, mutta saa siihen tosissaan tällainen amigurumivirkkaaja keskittyä.
Peukalonreikä tuli tässä turhan ylös. Varsi on nyt todella pitkä ja koska alussa virkkasin tiukempaa, on varsi aika kapea eikä mahdu mukavasti ranteen ympäri. Meinasin purkaa, mutta kuten kurssiohjaaja viimeksi varoitti, sepä ei onnistunutkaan. No, pitää vaan tehdä tämä loppuun, kai sitä jotenkin saa sitten käytettyäkin.
Väri on muuten jokseenkin vaaleampaa kuin miltä kuvassa näyttää. En oikein osaa kuvata, enkä myöskään säätää värejä koneella. Pitäisi ehkä joskus opetella.
Ainoa huono puoli tuossa kurssissa on se, että tulee aloitettua enemmän töitä kuin ehtii tehdä valmiiksi asti (kun siis kaikkea muuta on jo ennen kurssiakin ollut kesken). Dominoneuleella tehdyistä palatossuista on yksi valmiina. Näistä lapasista ei vielä ensimmäinenkään. Yritän nyt kuitenkin saada ainakin nämä lapaset vielä tänä talvena tehtyä. Jos ehdin saada lapasparin tämän kuun aikana valmiiksi, voisin vaikka osallistua sillä Virkkaa vihreää -tempaukseen.
Huomenna aloitetaan taas jotain uutta: kurssiohjelmassa on haarukkapitsin virkkaamista. Enpä muistanut kysyä, millaista lankaa kannattaisi ottaa mukaan ja mitä on tarkoitus tehdä. Villi veikkaus tietysti voisi olla ottaa jotain ohuehkoa lankaa ja olettaa, että siitä tehdään joku huivi tms. Pitsihaarukka sentään on. Äiti antoi minulle edesmenneen isoäidin vanhan pitsihaarukan lainaksi, kun kuuli, että sellaiselle olisi tarvetta. Innolla odotan jo huomista.
Parit pikkusukat
Vauveleita on putkahdellut (lähipiirin tuoreet äidit varmaan valitsisivat ihan saman sanan tähän) useammillekin tuttaville viime aikoina. Toivottavasti nämä lämmittävät pikkuisia jalkoja:
Ohje on Marttojen viimevuotisen juhlavuoden vauvasukkaohje. Lankana ei kylläkään näissä ole Novitan Wool vaan Gjestal Janne. Puikot 3 mm, ihan samoilla neuloin sukat kokonaan ja tuli ihan saman kokoiset kuin Marttojen sukista (oli tilaisuus verrata, kun eräs tämänvuotinen vauva oli vielä saanut synnyttyään sairaalalta Marttasukat).
Alempi kuva on mitä on, neuleiden valokuvaaminen ei oikein oo mun juttu.
Ohje on Marttojen viimevuotisen juhlavuoden vauvasukkaohje. Lankana ei kylläkään näissä ole Novitan Wool vaan Gjestal Janne. Puikot 3 mm, ihan samoilla neuloin sukat kokonaan ja tuli ihan saman kokoiset kuin Marttojen sukista (oli tilaisuus verrata, kun eräs tämänvuotinen vauva oli vielä saanut synnyttyään sairaalalta Marttasukat).
Alempi kuva on mitä on, neuleiden valokuvaaminen ei oikein oo mun juttu.
Sunday, March 7, 2010
Kävin kädentaitomessuilla
Kun ilmoitin tammikuun lopussa, että aion käydä kädentaitomessuilla, kuvittelin, että bloggaisin monta kertaa ennen niitä messuja. No enpä näköjään blogannut koko helmikuussa mitään.
Tänään kuitenkin kävin Helsingin Wanhassa satamassa messuilla. Tällaista tarttui mukaan:
Ostin Poppelin pisteestä lisää Cloverin soft touch -virkkuukoukkuja. Olin bongannut netistä, että niitä tehdään nyt myös pieniä kokoja ja olin päättänyt ostaa sellaisia nyt messuilta. Onneksi löytyi. (Ja nyt tiedän kaupan, josta niitä voi tarvittaessa tilata.) Aiemmin pienin omistamani soft touch-koukku on ollut 2,5 mm ja se ei oikein sovellu ohuiden virkkuulankojen ja pitsin virkkaamiseen. Nyt on sitten myös 1,0 mm ja 2, 0 mm koukut. Tuossa ykkösessä on vielä suojatuppikin mukana. Etenkin pitsinvirkkauksessa kuvittelisin tällaisten ergonomisten koukkujen olevan parempia kuin tavalliset ohuet metallikoukut. Hyvä ote on tärkeä pientä työtä tihrustaessa. Ostin samalla sitten kuitenkin myös isoja koukkuja: 5,0 mm ja 6,0 mm koukut tarttuivat matkaan. Kuulemma pienissä on niitä välikokojakin, joten pitänee joskus tilata verkkokaupasta. Ostin Poppelilta myös nuo Drops Delight -langat,joiden mukana jaettiin ohjetta Terhi Tuomisen suunnittelemaan Silmu-huiviin. Olihan se siis nimen perusteella pakko napata mukaan. Katsotaan, toteutanko joskus sen vai jotain muuta.
Pakko oli myös ostaa neliskulmaiset puikot. Sellaiset löysin muistaakseni Tikatan pisteestä. Olisi niitä kyllä ollut myös ainakin Titityyllä. Puikkoni ovat kokoa 3,75 mm, kun neuvottiin, että yleensä pitää käyttää 0,5 mm suurempaa kokoa kuin pyöröissä. Mun puikkomitassa nuo menee kyllä jo 3,5 mm reiästä läpi. (En sitten tiedä, mitä nuo koot noissa neliskulmaisissa merkkaavat: ympärysmittaa vai halkaisijaa?) Toivon, että niillä vois jotain sukkia neuloa. Vaikkapa tätä Araucaniaa, jonka olen ostanut joskus helmikuussa:
Sukkasillaan-kirjan ostoa olen miettinyt pitkään. Nyt kun se löytyi tarjouksessa 20 eurolla Hobboksilta, ostin.
Eilen kävin Keravan opiston järkkäämällä käsityökirppiksellä. Ostin pussillisen nappeja eurolla ja lankaa muutamalla eurolla:
Parasta messuilla ehkä oli, että muutama nettikauppa, joiden nimen olen joskus ehkä kuullut, konkretisoitui. Oli ihania lankoja, joita voi sitten tarkemman miettimisen jälkeen joku kerta tilata netistä. Ja tuo Tikata löytyy näemmä Itäkeskuksesta, joten siellä voi ehkä joskus ihan livenäkin mennä käymään.
Tänään kuitenkin kävin Helsingin Wanhassa satamassa messuilla. Tällaista tarttui mukaan:
Ostin Poppelin pisteestä lisää Cloverin soft touch -virkkuukoukkuja. Olin bongannut netistä, että niitä tehdään nyt myös pieniä kokoja ja olin päättänyt ostaa sellaisia nyt messuilta. Onneksi löytyi. (Ja nyt tiedän kaupan, josta niitä voi tarvittaessa tilata.) Aiemmin pienin omistamani soft touch-koukku on ollut 2,5 mm ja se ei oikein sovellu ohuiden virkkuulankojen ja pitsin virkkaamiseen. Nyt on sitten myös 1,0 mm ja 2, 0 mm koukut. Tuossa ykkösessä on vielä suojatuppikin mukana. Etenkin pitsinvirkkauksessa kuvittelisin tällaisten ergonomisten koukkujen olevan parempia kuin tavalliset ohuet metallikoukut. Hyvä ote on tärkeä pientä työtä tihrustaessa. Ostin samalla sitten kuitenkin myös isoja koukkuja: 5,0 mm ja 6,0 mm koukut tarttuivat matkaan. Kuulemma pienissä on niitä välikokojakin, joten pitänee joskus tilata verkkokaupasta. Ostin Poppelilta myös nuo Drops Delight -langat,joiden mukana jaettiin ohjetta Terhi Tuomisen suunnittelemaan Silmu-huiviin. Olihan se siis nimen perusteella pakko napata mukaan. Katsotaan, toteutanko joskus sen vai jotain muuta.
Pakko oli myös ostaa neliskulmaiset puikot. Sellaiset löysin muistaakseni Tikatan pisteestä. Olisi niitä kyllä ollut myös ainakin Titityyllä. Puikkoni ovat kokoa 3,75 mm, kun neuvottiin, että yleensä pitää käyttää 0,5 mm suurempaa kokoa kuin pyöröissä. Mun puikkomitassa nuo menee kyllä jo 3,5 mm reiästä läpi. (En sitten tiedä, mitä nuo koot noissa neliskulmaisissa merkkaavat: ympärysmittaa vai halkaisijaa?) Toivon, että niillä vois jotain sukkia neuloa. Vaikkapa tätä Araucaniaa, jonka olen ostanut joskus helmikuussa:
Araucaniassa miellytti se, että kerrankin oli jotain kaunista liukuvärjättyä sukkalankaa, joka on vähän paksumpaa kuin yleensä. Niistä ohuista tuntuu, että mun vauhdilla ei meinaa ikinä tulla valmista. Mieluummin tekisin vähän paksummasta langasta sukkanikin.
Sukkasillaan-kirjan ostoa olen miettinyt pitkään. Nyt kun se löytyi tarjouksessa 20 eurolla Hobboksilta, ostin.
Eilen kävin Keravan opiston järkkäämällä käsityökirppiksellä. Ostin pussillisen nappeja eurolla ja lankaa muutamalla eurolla:
Tuosta alpakkalangasta jo vähän lupailin pipoa miehelleni. Katsotaan, minä talvena se valmistuu. ;) Olen mestari suunnittelemaan ja jopa aloittamaan, mutta valmista ei tahdo tulla, kun on aina niin monta projektia kesken.
Parasta messuilla ehkä oli, että muutama nettikauppa, joiden nimen olen joskus ehkä kuullut, konkretisoitui. Oli ihania lankoja, joita voi sitten tarkemman miettimisen jälkeen joku kerta tilata netistä. Ja tuo Tikata löytyy näemmä Itäkeskuksesta, joten siellä voi ehkä joskus ihan livenäkin mennä käymään.
Sunday, January 24, 2010
Kädentaitomessut
Bongasin mainoksen ja merkkasin viikonlopun kalenteriini:
Helsingin kädentaitomessut 6.-7.3.2010 Wanhassa Satamassa.
Helsingin kädentaitomessut 6.-7.3.2010 Wanhassa Satamassa.
Otus kummipojalle
Tällaisen amigurumin annoin lahjaksi kummipojalleni kun hän täytti yhden vuoden:
Lankana on Järbo Garnin soft cotton. 4 mm:n virkkuukoukulla virkkailin. Oranssia lankaa meni noin 32 g, punaista n. 34 g ja keltaista n. 16 g. Lisäksi käytin ohutta virkkauslankaa silmänympäryksiin ja DMC:n mustaa helmilankaa suuhun. Täytteenä vanua. Otuksen korkeudenkin mittasin, mutten taida enää muistaa. Olisiko ollut vajaa 20 cm pepusta päälaelle, korvat ja raajat sitten lisäksi. Toivottavasti kummipoika tykkää ja keksii tälle joskus kivan nimen.
Mallin mukailin omasta päästä. Inspiraationa oli CrochetkitteninTraveling Righley -koiran vartalonmuodot sekä aminekon raajat ja E. Dohertyn possun korvat.
Lankana on Järbo Garnin soft cotton. 4 mm:n virkkuukoukulla virkkailin. Oranssia lankaa meni noin 32 g, punaista n. 34 g ja keltaista n. 16 g. Lisäksi käytin ohutta virkkauslankaa silmänympäryksiin ja DMC:n mustaa helmilankaa suuhun. Täytteenä vanua. Otuksen korkeudenkin mittasin, mutten taida enää muistaa. Olisiko ollut vajaa 20 cm pepusta päälaelle, korvat ja raajat sitten lisäksi. Toivottavasti kummipoika tykkää ja keksii tälle joskus kivan nimen.
Mallin mukailin omasta päästä. Inspiraationa oli CrochetkitteninTraveling Righley -koiran vartalonmuodot sekä aminekon raajat ja E. Dohertyn possun korvat.
Labels:
amigurumi,
lelut/toys,
valmiit / finished,
virkkaus / crochet
Subscribe to:
Posts (Atom)