Kävin kädentaitomessuilla

Kun ilmoitin tammikuun lopussa, että aion käydä kädentaitomessuilla, kuvittelin, että bloggaisin monta kertaa ennen niitä messuja. No enpä näköjään blogannut koko helmikuussa mitään.

Tänään kuitenkin kävin Helsingin Wanhassa satamassa messuilla. Tällaista tarttui mukaan:

Ostin Poppelin pisteestä lisää Cloverin soft touch -virkkuukoukkuja. Olin bongannut netistä, että niitä tehdään nyt myös pieniä kokoja ja olin päättänyt ostaa sellaisia nyt messuilta. Onneksi löytyi. (Ja nyt tiedän kaupan, josta niitä voi tarvittaessa tilata.) Aiemmin pienin omistamani soft touch-koukku on ollut 2,5 mm ja se ei oikein sovellu ohuiden virkkuulankojen ja pitsin virkkaamiseen. Nyt on sitten myös 1,0 mm ja 2, 0 mm koukut. Tuossa ykkösessä on vielä suojatuppikin mukana. Etenkin pitsinvirkkauksessa kuvittelisin tällaisten ergonomisten koukkujen olevan parempia kuin tavalliset ohuet metallikoukut. Hyvä ote on tärkeä pientä työtä tihrustaessa. Ostin samalla sitten kuitenkin myös isoja koukkuja: 5,0 mm ja 6,0 mm koukut tarttuivat matkaan. Kuulemma pienissä on niitä välikokojakin, joten pitänee joskus tilata verkkokaupasta. Ostin Poppelilta myös nuo Drops Delight -langat,joiden mukana jaettiin ohjetta Terhi Tuomisen suunnittelemaan Silmu-huiviin. Olihan se siis nimen perusteella pakko napata mukaan. Katsotaan, toteutanko joskus sen vai jotain muuta.

Pakko oli myös ostaa neliskulmaiset puikot. Sellaiset löysin muistaakseni Tikatan pisteestä. Olisi niitä kyllä ollut myös ainakin Titityyllä. Puikkoni ovat kokoa 3,75 mm, kun neuvottiin, että yleensä pitää käyttää 0,5 mm suurempaa kokoa kuin pyöröissä. Mun puikkomitassa nuo menee kyllä jo 3,5 mm reiästä läpi. (En sitten tiedä, mitä nuo koot noissa neliskulmaisissa merkkaavat: ympärysmittaa vai halkaisijaa?) Toivon, että niillä vois jotain sukkia neuloa. Vaikkapa tätä Araucaniaa, jonka olen ostanut joskus helmikuussa:

Araucaniassa miellytti se, että kerrankin oli jotain kaunista liukuvärjättyä sukkalankaa, joka on vähän paksumpaa kuin yleensä. Niistä ohuista tuntuu, että mun vauhdilla ei meinaa ikinä tulla valmista. Mieluummin tekisin vähän paksummasta langasta sukkanikin.

Sukkasillaan-kirjan ostoa olen miettinyt pitkään. Nyt kun se löytyi tarjouksessa 20 eurolla Hobboksilta, ostin.

Eilen kävin Keravan opiston järkkäämällä käsityökirppiksellä. Ostin pussillisen nappeja eurolla ja lankaa muutamalla eurolla:

Tuosta alpakkalangasta jo vähän lupailin pipoa miehelleni. Katsotaan, minä talvena se valmistuu. ;) Olen mestari suunnittelemaan ja jopa aloittamaan, mutta valmista ei tahdo tulla, kun on aina niin monta projektia kesken.

Parasta messuilla ehkä oli, että muutama nettikauppa, joiden nimen olen joskus ehkä kuullut, konkretisoitui. Oli ihania lankoja, joita voi sitten tarkemman miettimisen jälkeen joku kerta tilata netistä. Ja tuo Tikata löytyy näemmä Itäkeskuksesta, joten siellä voi ehkä joskus ihan livenäkin mennä käymään.