Huomenna on taas se kauan (kaksi viikkoa) odotettu ilta, joka on pyhitetty käsitöille hyvässä seurassa. Ilmoittauduin täksi kevääksi mukaan Keravan opiston neule- ja virkkauskurssille, joka on noin joka toinen tiistai. Se on aina viikon kohokohta. Olen oppinut mm. dominoneuletta ja viime viikolla opeteltiin kiinteillä ketjusilmukoilla virkkaamista. Tästä tulee lapanen:
Lanka on Tallinnasta näemmä jo kaksi vuotta sitten ostettua BBB Tratto -lankaa. Koostumus 53 % merinovillaa ja 47% polyamidia. Kutosen koukulla olen tätä virkkaillut. On muuten vaikeaa tuo kiinteillä ketjusilmukoilla virkkaaminen. Vaikka pinnasta tulee tosi tiivis ja lapasesta joustamaton, virkata pitää niin löysää kuin vain suinkin osaa, muuten koukku ei mene seuraavalla kerroksella silmukoista läpi. Lapasen alussa en osannut tehdä tarpeeksi löysää, ja tätä oli hankala tehdä. Vähitellen löysempään käsialaan vähän jo tottui, mutta saa siihen tosissaan tällainen amigurumivirkkaaja keskittyä.
Peukalonreikä tuli tässä turhan ylös. Varsi on nyt todella pitkä ja koska alussa virkkasin tiukempaa, on varsi aika kapea eikä mahdu mukavasti ranteen ympäri. Meinasin purkaa, mutta kuten kurssiohjaaja viimeksi varoitti, sepä ei onnistunutkaan. No, pitää vaan tehdä tämä loppuun, kai sitä jotenkin saa sitten käytettyäkin.
Väri on muuten jokseenkin vaaleampaa kuin miltä kuvassa näyttää. En oikein osaa kuvata, enkä myöskään säätää värejä koneella. Pitäisi ehkä joskus opetella.
Ainoa huono puoli tuossa kurssissa on se, että tulee aloitettua enemmän töitä kuin ehtii tehdä valmiiksi asti (kun siis kaikkea muuta on jo ennen kurssiakin ollut kesken). Dominoneuleella tehdyistä palatossuista on yksi valmiina. Näistä lapasista ei vielä ensimmäinenkään. Yritän nyt kuitenkin saada ainakin nämä lapaset vielä tänä talvena tehtyä. Jos ehdin saada lapasparin tämän kuun aikana valmiiksi, voisin vaikka osallistua sillä Virkkaa vihreää -tempaukseen.
Huomenna aloitetaan taas jotain uutta: kurssiohjelmassa on haarukkapitsin virkkaamista. Enpä muistanut kysyä, millaista lankaa kannattaisi ottaa mukaan ja mitä on tarkoitus tehdä. Villi veikkaus tietysti voisi olla ottaa jotain ohuehkoa lankaa ja olettaa, että siitä tehdään joku huivi tms. Pitsihaarukka sentään on. Äiti antoi minulle edesmenneen isoäidin vanhan pitsihaarukan lainaksi, kun kuuli, että sellaiselle olisi tarvetta. Innolla odotan jo huomista.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment