Kädentaitomessut

Bongasin mainoksen ja merkkasin viikonlopun kalenteriini:

Helsingin kädentaitomessut 6.-7.3.2010 Wanhassa Satamassa.

Otus kummipojalle

Tällaisen amigurumin annoin lahjaksi kummipojalleni kun hän täytti yhden vuoden:

Lankana on Järbo Garnin soft cotton. 4 mm:n virkkuukoukulla virkkailin. Oranssia lankaa meni noin 32 g, punaista n. 34 g ja keltaista n. 16 g. Lisäksi käytin ohutta virkkauslankaa silmänympäryksiin ja DMC:n mustaa helmilankaa suuhun. Täytteenä vanua. Otuksen korkeudenkin mittasin, mutten taida enää muistaa. Olisiko ollut vajaa 20 cm pepusta päälaelle, korvat ja raajat sitten lisäksi. Toivottavasti kummipoika tykkää ja keksii tälle joskus kivan nimen.

Mallin mukailin omasta päästä. Inspiraationa oli CrochetkitteninTraveling Righley -koiran vartalonmuodot sekä aminekon raajat ja E. Dohertyn possun korvat.

Tämä oli siis vuoden eka valmistunut käsityöni.

Apinasukat ilman nurjia

Etsin nättiä ja tarpeeksi helppoa sukkaohjetta langalleni ja päädyin tekemään nämä, mutta ilman nurjien neulomista, eli No purl monkeys (katso ravelry).

Teen 2,5 mm:n puikoilla, lankana Zitron Trekking Hand Art, värinä Atlantik. Lanka on oikeasti nätimpää, mutta kuvatessa tuo sininen näyttää aina sähkönsinisemmältä kuin se on oikeasti. Loin 80 silmukkaa, eli reilusti enemmän kuin ohjeessa. Jouduin tietysti sitten muokkaamaan kuviotakin hiukan sen mukaan. Vaihdan varmaan kumminkin ohuemmat puikot kantapään kohdalla. Nämä sukat tulevat itselleni.

Neuletapaaminen ja virkattuja kuusikulmioita

Sain vihdoin itseni yhteen neuletapaamiseen. Minut saattoi bongata Ogelin tapaamisesta 19.12. lauantaina virkkaamassa kuusikulmioita:

Testailin ohjetta, jonka olin löytänyt Annie's attic -blogista: Hexagon how-to. Lopulta päädyin siihen, että Gjestal Janne on ihan hyvä lanka tähän projektiin, ja näitä kulmioita voi virkata niinkin isolla koukulla kuin 4,5 mm. Ostin sitten lisää lankaa:

Alunperin ajattelin, että teen ihan sekalaisilla väreillä näitä. Lopulta kuitenkin päädyin siihen, että teen kaikkiin tällaiset vaaleahkon vihreät reunat:

Pitää siis marssia ostamaan tuota vihreää vielä joku kerta lisää, kun nyt sitä on vain yksi - tai siis vajaa - kerä.

Punnitsin tänään, ja seitsemän kuusikulmiota painoi n. 50 g. En vielä oikein osaa sanoa, montako kulmiota sitä tekisi, saa nyt nähdä. Jonkinnäköistä torkkupeittoa tai vastaavaa meinasin tästä tehdä. Jos jotain väriä ei tule käytettyä tähän, näitä onneksi voi käyttää moneen muuhunkin, kun Janne on konepestävää ja siinä on villan lisäksi keinokuituja vahvikkeena. Mies kyllä totesi lankamäärän nähtyään, että mun pitäisi taas ostaa lisää säilytyslaatikoita langoille...

Siniset sukat

Miehen sukat ovat valmiit, kunhan vielä päättelen langanpäät:

Malli: omasta päästä
Lanka: Linie 3 Supersocke 100, highland color, jota kului 50 g
puikot: 3 mm ruusupuiset

Tein ihan tavalliset sukat omasta päästä. 60 silmukkaa varren ympäri. Mies halusi matalat varret, joten minä tein. Miestä ei myöskään haitannut, että raidat eivät täsmää, joten jatkoin kakkossukan siitä, mihin ekan jäljiltä jäin. Sukat painavat 50 grammaa, mutta lankaa jäi jäljelle 41 grammaa. Mihinköhän se 9 grammaa on kadonnut? Tuskin kuitenkaan niin isoa mallitilkkua olen tehnyt. No, joka tapauksessa se 41 grammaa ei ihan riitä toiseen pariin. Ja muutenkin neulos on turhan väljää ja reikäistä: olisi kumminkin pitänyt tehdä ohuemmilla puikoilla, mutta halusin oikaista.

Vihreät varpaista aloitetut sukat

Nämä sukat on olleet puikoilla kauan, toukokuusta 2008 lähtien. Nyt ne ovat vihdoin valmiit, viimeistellyt ja valokuvatut.

LankanaAustermann Step (jossa Aloe veraa ja jojobaöljyä). Langan menekki: 85 g (Itse sukat painavat 75 g).
Puikot: 2 ja 2,5 mm:n sukkapuikot
Ohje: Amy Svensonin Universal toe-up-formula, Knittyn kesä 2006 -numerosta.

Tein nämä itselleni yösukiksi ja kokeilin ensimmäistä kertaa elmässäni varpaista aloitettavia sukkia. Syynä se, että halusin käyttää langan kokonaan, kun se oli niin kallista. (Ajattelin, että varpaista aloittaen voisin jatkaa vartta niin pitkään kunnes tasan puolet langasta olisi käytetty.) No, raidoituksen takia se ei kumminkaan oikein onnistunut; lankaa jäi 15 g jäljelle. Kaiken lisäksi varpaat ja kantapää olivat tosi tuskalliset perinteisiin sukkiin verrattuna. Tuo langankieputus silmukoiden ympärille (wrapped stitches) oli todella vaikeaa, enkä saanut edes kovin nättiä jälkeä aikaan, vaan kauheita reikärivejä. Nämä olivat todennäköisesti viimeiset varpaista aloitettavat sukat, jotka tein. Perinteinen kantapää ja kärkikavennukset ovat vaan niin paljon helpommat tehdä. Pisimpään nämä sukat seisoivat käsityökorissa tyhjän panttina aina juuri ennen kantapäitä ja varpaita, kun ne olivat niin vaikeat, että sai todella keskittyä ja melkeinpä mieluiten tehdä koko kantapääkohdan kerrallaan. Ei voinut ajatella, että teenpä nyt pari riviä ja jatkan sitten taas toiste... :(

Toki nämä käyttöön tulevat ja niinä yösukkina varmasti toimivat ihan hyvin. Jatkossa teen kyllä sukat varresta alkaen, niin tulee joskus valmistakin, eikä mene hermot niin pahasti.

Toinen harmitus sukissa on, että otin mitat aika lailla tiukkaan, ja nyt ovat sitten sukatkin melko tiukat jaloista. Katsotaan, miltä tuntuvat käytössä.

Adressi Novitalle

Minäkin allekirjoitin addressin, jossa Novitalta toivottiin vaastuullisempaa otetta toimintaansa ja tekijänoikeusasioiden kunnioittamista. Allekirjoitahan sinäkin, jos et vielä ole sitä tehnyt.

Pilkullinen possu

Sain vihdoin valmiiksi tämän pilkullisen amigurumipossun ja siitä tulikin tosi söpö:

Ohje on Elisabeth Dohertyn kirjasta Amigurumi! Super happy crochet cute, jonka ostin kaksi vuotta sitten. Aloitin possun varmaan melko pian sen jälkeen, mutta se valmistui vasta nyt... :o Lankana on Euromarketista löytynyt Satu (100% akryyliä). Pilkuissa on käytetty muita langanjämiä, silmänympärykset on tehty Petra Crochet cotton -virkkuulangalla. Koukku n. 3-3½ (ja silmänympäryksissä toki paljon pienempi).

Nimeä tällä possulla ei vielä ole. Pitäisi kai keksiä. Tässä vielä pari kuvaa muista kulmista:

Suosittelen sitä Elisabeth Dohertyn amigurumikirjaa kaikille amigurumeita virkkaaville. Mielestäni siinä oli inspiroiva yleisosio; paljon hyviä vinkkejä amigurumien virkkaamiseen ylipäänsä. Esimerkiksi tämän possun takapuolen sain näin siistiksi kirjasta löytyneideen vinkkien avulla. Myös amigurumien materiaalivalintoihin annetaan paljon ohjeita. Eli kirjasta on hyötyä, vaikkei mitään juuri niistä ohjeista aikoisikaan tehdä. Ohjeet tosin ovat niin herkullisia, että niiden virkkaamista voi olla vaikea vastustaa.. ;)

Bongasin lehdestä maininnan Keravan opiston järjestämästä käsityökirpputorista, joka pidetään ensi lauantaina Nikkarin koululla klo 10-14.30. Aion mennä sinne käväisemään, jos vain keksin, missä ko. koulu on.

Lina

Ainiin, tämä pipo valmistui keväällä:



Ohje löytyi Joko knits-blogista (jotain muuta kautta sinne eksyin.) Lankana

Schoeller+Stahl Limbo Superwash, puikot 4 mm.

Lisäsin ohjeessa ilmoitettuun leveyteen vielä yhden mallikerran, kun mulla on niin iso pää. Sen myötä jouduin sitten vähän soveltamaan ohjetta muutenkin. Tykkään pipon mallista ja väristä, mutta käyttöön se ei ole vielä päässyt. Pipo valmistui keväällä eikä mulla muka kesällä ollut ikinä aikaa pestä siitä irtovärejä pois. Jostain syystä lanka päästää nimittäin väriä. :( Käteni olivat aina ihaan turkoosit neulottuani tätä. Pakko siis koittaa pestä tätä ennen kuin voin ottaa tämän käyttöön.